Lusikkateoria

14.3.2021

Tällä kertaa tutustumme jäsenen pyynnöstä lusikkateoriaan. Se on tuttu monelle kroonista tautia sairastavalle ja soveltuu hyvin reumasairauksiinkin.

Reumasairaudet tuovat usein mukanaan kipuja, tulehduksia ja väsymystä ja ne vievät välillä paljon voimavaroja. Huonoina aikoina liikkuminen voi olla vaikeaa ja energiaa on vähän. Kun sairaus saadaan kuriin, sitä ei välttämättä edes huomaa ja voimia voi olla vaikka muille jakaa. Läheisten ja ystävien voikin olla toisinaan vaikea pysyä mukana siinä, missä sairauden kanssa milloinkin mennään. Ja moni saattaa miettiä, miltähän sairastaminen tuntuu.

Kysymykset tulivat aikoinaan vastaan myös lupusta sairastavalle Christine Miserandinolle, joka kehitti lusikkateorian (Spoon theory) kuvaamaan kokemustaan sairauden kanssa elämisestä. Sen avulla hän sai ystävänsä ymmärtämään, millaista hänen arkensa ja elämänsä oli.

Näin se toimii

Teorian idea on yksinkertainen. Kuvittele, että voimavarat ovat lusikoita. Terveellä ihmisellä niitä on joka päivälle iso kasa ja osa niistä jää yleensä päivän aikana käyttämättä. Energiaa riittää ja mikään ei tuota vaikeuksia. Joihinkin kroonisiin sairauksiin kuten reumatauteihin sairastuneella tilanne voi olla toinen.

Aamulla herätessäsi tiedät, että on paljon tehtävää. Lusikoiden määrä kuitenkin vaihtelee jopa päivittäin ja usein niitä on paljon vähemmän kuin tarvitsisit. Jotta selviäisit iltaan ilman isompia ongelmia, sinun on valittava, mihin vähäiset voimavarasi eli lusikkasi käytät. Jos huomaat, että päiväksi on tarjolla vain kymmenen lusikkaa, suunnittelet päivän sen pohjalta. Aamupalan laittaminen, yksi lusikka. Suihkussa käynti, toinen. Kauppareissu, kaksi lusikkaa. Siivoaminen kaksi lusikkaa. Lounaan tekeminen yksi lusikka. Illaksi on jäljellä vielä kolme. Ne menevät siinä, kun laitat ruuan, viet roskat ja asetut yöpuulle.

Joskus lusikoita voi olla enemmänkin. Ja joskus vähemmän. Kun sairaus on hyvin aktiivinen, voi olla, että ainoa realistinen tavoite päivälle on se, että laittaa ruoan ja saa hoidettua pienet kotiaskareet. Joskus niihinkin voi tarvita muiden apua.

Näin lusikkateoria siis toimii. Sen avulla terveillekin voi avautua se, millaista sairastaminen joskus on. Teorian avulla voi halutessaan myös kuvata läheisilleen voimavarojensa määrää lusikka-asteikkoa käyttäen. Jos normaalina päivänä lusikoita olisi kymmeniä ja yhtäkkiä niitä tuntuukin olevan vain seitsemän, se kuvaa hyvin siitä, missä mennään. Ja joskus taas ilmaisu ”nyt ovat lusikat lopussa” kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Lisää tietoa lusikkateoriasta löytyy mm. seuraavilta sivuilta:

https://tnfinland.fi/lusikkateoria
https://butyoudontlooksick.com/articles/written-by-christine/the-spoon-theory/
Mitä nyt taas – lusikkateoria sarjakuvablogit.com

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *